Elämän tarkoitus löytyy lantakuormasta

Ja niin saavuimme taas siihen vaiheeseen vuotta, että koittaa paskashow:n aika. Jos jollekulle ohjelmanumero ei ole tuttu, niin se sisältää lannan siirtoa pisteestä a pisteeseen b, jotta se lopulta levitetään pisteeseen c.

Tämä episodi kuulostaa niin simppeliltä, että vaiheet maustetaan oman mielen mukaan rengasrikoilla, peltoon uponneella kärryllä, poliisiratsialla tai mitä nyt vaan kukanenkin keksii. Vaikeuskerrointa on hankittava lisää suorittamalla tehtävät vanhoilla romuilla, jotka keksivät omia kujeitaan. Kun huhtikuisena myöhäisiltana istuu kärryssä paskakuorman päällä epätoivoisena, kun vääntynyt perälauta ei mene kiinni, elämässä kirkastuu oleelliset ja epäoleelliset tavoitteet. Siinä vaiheessa kun liukastuu tikapuiden kanssa liukumiinaan älyää, että elämässä tärkein tavoite ei ole onnellinen ydinperhe, vaan peräkärry, jossa on hydraulinen perälauta.

Tämä nykyinen kärryhän on muuten oikein mukava tapaus, mutta puutteellisen hydrauliikan lisäksi hänessä on pienimuotoinen ongelma: Hän kyllä eteen päin mentäessä tulee yhteistyössä, mutta auta armias, kun alat peruuttamaan, hän sinkoaa aivan omille teilleen. Kärrythän yleensä liikkuvat aika ennustettavasti molempiin suuntiin, mutta tättärärää, nämä lainalaisuudet eivät koske tätä vankkurikärryä! Kun 60 kertaa peruutat sattumanvaraisesti käännellen, niin lopulta hän menee noin kymmenen metrin säteellä sinne päin, mitä olit ajatellut. Ja siihen todellakin kannattaa tyytyä. 

Elämän tarkoitus. Kuva ei ole oma, vaan
(sattuneesta syystä) lainattu yrma.netistä