Koiratalouden pelastussieni

Aamun terapiatuokio on takana, nimittäin operaatio koirankarvan parissa. Ensin furminaattorilla kynin joka piskin ja kissan. Se ei silti auta sitä tosiasiaa, että kaikki sohvat, matot ja vaatteet on kuorrutettu karvalla. Apuun voi ottaa vain yhden välineen, nimittäin kuvassa näkyvän putsaussienen. Tämän kun vähän kastelee, niin jo alkaa karvat irrota. Ihanana pötkylänä tarttuu karvat sieneen, helppo irroittaa ja pyyhkiä lisää, lisää ja lisääää. Tulos on samalla fantastinen, että järkyttävä (kuka tämän paskan keskellä asuu?!). 

Villalankamatto varastoi varmaan kuution koirankarvoja.
Tässä operaatio vasta aluillaan.

Mitään muuta apua en oo näihin karvoihin keksinyt. Imurilla ei lähde, teippiharjalla saa vetäistä kerran ja teippi on täynnä. 

En tiedä, mitä varten tämä sieni on tarkoitettu, millä nimellä sitä kutsutaan tai mitään muutakaan, kuin että tämän on ystävä ostanut mulle Kalakaverista. Ja että tämä vehje pelasti meidän villalankamatoille lisäelinaikaa, kun viittä vaille jo kannoin ne nuotioon. Sohvatkin ajattelin jo laittaa koirakieltoon, mutta kun piskit tottelee yhtä hyvin kuin kansanedustaja Hakkarainen, niin joutuisin palkkaamaan niille sohville vartiointiliikkeen.

Seuraavaksi kokeilen tätä satulahuopiin. Herra Hevosen karvanlähtö painii sitten jo eri sarjassa. Onneksi hän sentään ei hiero niitä allekirjoittaneen sohvakalustoon.