Siis yksinkertaisesti järjestänyt, raivannut ja nauttinut. Lopputulos on MIELETÖN!
Se on ihanaa, kun asioita saa järjestykseen. Samalla tosin olen kauhistellut sitä, missä epäjärjestyksessä asiat ovat olleet. Monet paperinyssäkät olivat ajalta tilanpidon aloittamisesta. Jollakin sisulla niitä papereita olen pyöritellyt, tajuamatta yhtään mitä ne on ja vielä vähemmän miksi. Toivon kyllä, ettei kukaan muu joutuisi lähtemään tilanpitoon yhtä pystymetsästä, yhtä huojuvin tiedoin. Se on niin iso prosessi, että siinä soisi olla enemmän varmuutta mukana, kuin itsellä näyttää olleen.
Lisäksi ajattelin sitä paperimäärää pyörittäessä, että kyllä kaikesta näki myös, että on ollut todella kiire. Silloin oli maatilan rinnalla vielä jauhohässäkkä eli viljatuotteiden myynti, joka lisää paperityön määrän varmaan nelinkertaiseksi. Siinä on kiireessä selkeästi tehty huolimattomuusvirheitä, kirpaisee myöntää.
Onneksi tieto lisääntyy hiljalleen. Vaikken vieläkään voi paukutella henkseleitä, että kyllä on paperihommat vimpan päälle kondiksessa, mutta kyllä pikkuhiljaa alkaa kokonaiskuva sentään hahmottua. Paljosta on kiittäminen maatalouden tuntevaa kirjanpitäjä-veroneuvojaa, joka suorasanaisesti kertoo faktat tiskiin. Ja mikä tärkeintä, käy sen asian perinpohjin läpi sun kanssa. Kuittien kirjaaminen ja kakkoslomakkeen täyttö on siinä se raaka työ, antoisinta on ollut siinä käydä ne asiat kokonaisuudessa läpi ja tehdä suunnitelmat. Jokainenhan pystyy itsekin niitä katsomaan ja pohtimaan, mutta on siellä kyllä sellaista tietotaitoa takana, ja joka tulee kuin apteekin hyllyltä, että ei sitä ammattimaisuutta ihan hetkessä itsekseen opiskele.
Viljelyneuvoja on ollut kans majakka reitillä. Aika itsenäisesti niitä asioita tulee mietittyä, mutta hyvä neuvoja on siellä valona, kuin majakka, että ei tarvitse yksinään soutaa. Tarvittaessa huolehtii, ettei airot unohdu.
Mistä se tietotaito sitten lisääntyy? No, ensimmäiseksi tärkein on varmasti lukea Maaseudun Tulevaisuudesta nimenomaan ne puisevat jutut, joiden yli tekisi mieli loikata, kuin pupujussi rekan valoihin. Tavata niitä niin kauan, että luettu on ymmärretty. Lukee ensin ne, ja sitten vasta Kotivinkin joulunumeron ja Aku Ankan. Monissa muissakin julkaisuissa on tarpeellisia artikkeleja. Nyt luin vasta esimerkiksi OP:n Kultajyvää ja ajattelin, että onpa hyvä, että tulin tämänkin lukeneeksi. Tuki-infot ja muut kinkerit on kyllä kannattanut kans koluta. Ja kirjata muistiinpanot omaan kirjaan, mistä voi sitten tarvittaessa tarkistaa, kun kaikki kuultu on muuttunut päänsisäiseksi puuroksi jo ennen kotipostilaatikolle saapumista.
Tähän tahtiin kun järjestelen jouluun saakka joka päivä, niin alkaa hommat olla hallinnassa vähän paremmalla onnella. Moni ihmettelee, että miks otan joulusiivouksesta tämmöisen kokonaisvaltaisen urakan, kun riittäisi keskilattian siivous ja tolun pirskottelu oven pieliin, mutta ei siinä ole oikeastaan edes joulusta kyse, vaan oman elämän välitilinpäätöksestä.
