Joulukalenteri: Luukku 17

17.12.2015 Päivän Fingerpori 

Joulukalenteri: Luukku 11

11.12.2015

Joulutunnelmia maalaistalosta

Tässä luukussa keskitytään kuviin ja siihen, miltä joulu meillä näyttää. Joulu syntyy epätavallisen siististä kodista, jouluvaloista, kuusesta ja siitä, että jokainen saa nauttia joulusta omalla tavallaan.

Eläinsomiste

Kuusi on joulutunnelman kannalta tärkein ja jouluvaloissa ei kannata säästellä

Joulukuvaukset pari vuotta sitten kera Roopen ja Limpun.

Kuusen kanssa on syytä panostaa automaattiseen kastelujärjestelmään.

"Vanhakin nyt nuortuu" ei päde tässä talossa.

Adventtikynttilät ne olla pitää, ja koska tuo lipasto on adventin ajaksi pyhitetty siihen käyttöön, on kiellettyä säilyttää  siinä tavaroita, kuten avaimia, lompakkoa, postia tai muuta ajelehtivaa sälää.

Ihana iso piha

Kun ison pihan kasvatti bongaa asuntoilmoituksesta fraasin "ihana iso piha", hän haistaa vaaran. Kun on ala-asteelaisena ruohinut kasvimaata puoli päivää Lauantaipussi-palkalla, kykenee aavistamaan, että pihaleikkien ja käyskentelyn sijaan isolla pihalla, no raadetaan.

On kasvimaa, on kasvihuone, on marjapensaat, kivetys, nurmikko ja sorakuja. Kaikki vaativat oman osuutensa. Ennen kuin oman pihan tuotoksia nautitaan aurinkovarjon alla, koko kesä käytännössä painetaan niska limassa niiden eteen.

Isolla pihalla haravointia riittää. Kylkilihakset saavat siinä enemmän kyytiä, kuin puoli vuorokautta kylkilankussa. Ruohonleikkuu koettelee lössähtänyttä ruumista, kuin puolimaraton aavikolla. Reisilihakset saavat kasvimaalla kykkiessä saman treenin, kuin nostaisit prässissä kuusi kertaa oman painosi verran. 

Ja kuten niin monessa muussakin lajissa, tässäkin touhussa kuusikymppiset muorit vetää perinteisellä oikealta ohi. Kun kämmen rakoilla suunnittelet siirtyväsi lepäämään, muorit kysyy, että "No? Onko joku hätänä? Kaadetaanko seuraavaksi tuo terijoensalava?". 

Vanha isäntä: "Kylläpä Maijalla kasvaa niin rehevästi tuo kasvihuone"

Mukavaa pääsiäistä!

Ha! Sain joulukoristeet vaihdettua pääsiäiskoristeisiin. Näiden voimalla mennäänkin sitten vappuun saakka, jolloin talossa on taas uusi sesonki. Allekirjoittaneella on kuulemma taitoja haalata vintistä esille näitä koristeita kiitettävällä tahdilla, mutta toiseen suuntaan takaisin yläkertaan nämä ei lähde kulumallakaan. Pöh ja pah, turhaa niuhotusta.

Pajuja löytyi tällä kertaa ihan kotikujan varresta. Yhtenä vuonna Cabe
oli riehunut huudeilla niin tehokkasti, että jouduin aivan uurastamaan
pajujen metsästyksessä.

Mignonit odottaa tuolla kukkapussukoissa. Can't wait!
Mutta se on niin, että suklaamunia ei mennä syömään ennen sunnuntaita.
Se on sama., kun avais joulukalenterin etukäteen.

Ainut lintu, jonka kanssa tuun toimeen.

Tämän ihanan kortin myötä toivotan kivaa pääsiäistä! 

Ps. Joku oli löytänyt blogiini Googlen hakusanalla "Rakastumisen merkit". Tämä taitaa olla viimeinen osoite, josta siihen ongelmaan saa apua, mutta ei Googlekaan voi kaikkea tietää,  minusta puhumattakaan :D   <3 <3