Totuus eläimistä: "Eihän siitä mitään vaivaa ole.."

Meillä  maatalon nuorilla naisilla tuntuu olevan yksi yhteinen heikkous, ja se on säästelemätön rakkaus eläimiin. Sydän karvakasoille avoinna otamme hoivaamme vaikka kaikki maailman kotia kaipaavat kullannuput. Ja niitähän meille tarjotaan: ”Kun teillä on sitä tilaa” ”Kun teillä voisi olla vapaana ulkona” ”Kun teillä ei ole naapureita, joita haukkuminen haittaisi”.

Ja niin niitä eläimiä sitten alkaa kertyä kotitarve-eläinpuiston verran. On monenlaista veruketta:

Lampaat: Ei tarvisi leikata ruohoa, kun lampaat hoitaisi sen!

Totuus: Ei kannata kuitenkaan ihan ensimmäisenä hankkiutua eroon ruohonleikkurista.

Kuva naapurin emännältä, joka haksahti lampaisiin. Kuka näitä nyt voisi vastustaa?

Minipossu: Se voisi syödä ruuanjätteet, niin ei tulisi turhaa hävikkiä! Ja onhan ne aivan sairaan suloisia.  

Totuus: Just tällä minipossulla sattui olemaan valkuaisallergia ja sille täytyy tilata erityisruokaa Jenkeistä. Ja kas huomaatkin, että ”minipossu” muuttui yhdessä hujauksessa 100 kiloiseksi siaksi. Halittelu ja pusuttelu vähenee.

Vahtikoira: Pysyisi piha turvallisena, kun olisi iso koira vahtimassa.

Totuus: Louskuttaa aamusta iltaan oravalle, mutta nukkuu silloin, kun puolalainen taulukauppias on eteisessä. 

Haluan minipossun!!!!!

Tallikissa: Eihän siitä olis mitään haittaakaan, kun asuis tallissa. Pitäisi vaan hiirikannan kurissa.

Totuus: Kissa valitsee itse paikkansa, ja se harvemmin on tallissa. Useimmiten se on sohvalla. Ja se on muuten sun vuoro antaa matolääke.

Kani: Lapset voisi sitä valjaissa ulkoiluttaa ja oppisivat samalla vastuuta eläimistä.

Totuus: Kun loman ajan vanha isäntä ulkoiluttaa ”saakelin jänistä” valjaissa, kaniepisodi ei nosta kenenkään osakkeita.

Kanat: Niistä saisi kunnon luomumunia ja kanalan touhuja olisi ilo seurata.

Totuus: Kun aikasi temmellät tämän touhun kimpussa, haalaat erikoisrehuja kaupasta, jahtaat karanneita ja päivystät kuka kiusaa ketäkin, niin euro nelkytviis tuntuu varsin edulliselta hinnalta kennollisesta munia.

Poni: Lapset vois ratsastella ja harjailla ja voitais käydä kärryajelulla. Tuohon sille saatais talon taakse pikkuaitaus ja autotalliin voitais tehdä karsina.

Totuus: Lapsia kiinnosti kaksi kierrosta ja sen jälkeen poni on keskittynyt karkailemaan. Täytyy mennä ostamaan anopille uudet taimet ja korjata aita. Ja autotallista se poni järsi puolikkaan seinän. Kuka tämän poninkin tänne hommasi?!

Kaikilla muillakin on poni, niin miksei meillä muka vois olla?!

Tautiin on vain yksi hoito: Tarpeeksi rohkea ja ehdoton isäntä. Mikään ”Ei meille enää eläimiä pliis”-tyyppinen linjaus ei riitä, vaan panokset asetetaan mittasuhteisiin: ”Se on joko minä tai minipossu”. Ja on niitäkin taloja, joissa minipossu on voittanut.