Näytetään tekstit, joissa on tunniste joutsenlippu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joutsenlippu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. maaliskuuta 2019

#suomalaistaruokaa-teemaviikkojen eteneminen

Maaliskuun alussa kaksi viikkoa syödään vain suomalaista ruokaa, kuten aiemmassa postauksessa kerroin. Haaste on edennyt ihan kivasti. Jämiä, joiden alkuperä ei haasteeseen sovi, olen syönyt kaapista pois, mutta niin oli tarkoituskin ruokahävikin välttämiseksi.

Kotimaassa valmistetut vaihtoehdot löysin Pepsille, Heinz-ketsupille ja Torinon makaroneille. Paahtoleivän suhteen kans täytyy tehdä muutoksia, kun edellinen Vaasan, Virossa valmistettu, paketti on syöty loppuun. Karkkiosastolla kotimaista valmistusta on onneksi löytynyt Pandan suklaasta ja lakritsasta. Fitness-hiutalemurot vaihdoin kotimaiseen puuroon. Salaatin olin aiemmin ostanut valmiiksi pussissa, mutta vaihdoin sen kotimaiseen.
Luontoretkelle makkaraa, Hyvää Suomesta-merkillä.

Syön yleensä paljon ulkona, koska en jaksa aina näitä itse väkertämiäni pöperöitä. Tämän haasteen aikana en kuitenkaan ole vielä viitsinyt lähteä mistään valmisruokaa ostamaan, koska alkuperän tutkiminen on silloin aika vaikeaa. Odotan siis innolla toukokuun alussa tulevaa muutosta, jossa ravintoloiden täytyy ilmoittaa lihan alkuperä, jo on aikakin! Kyllä näissä pakkauksissakin olisi parantamisen varaa. Usein ilmoitetaan vain VALMISTUTTAJA, alkuperästä ja valmistusmaasta ei ole tietoakaan.
Ostoksia taas tehtynä. Liberon kosteuspyyhkeistä kannan huonoa omatuontoa, koska kotimainenkin versio olisi, mutta noiden paketti on vaan ihan yliveto. (Kinderit on lasten)

Aika moni varmaan kuvittelee syövänsä kotimaista ruokaa, ja ettei ulkomaiset ruokakohut heitä koskisi. Tähän samaan ansaan olen itsekin astunut, että kun ostan lihat, munat ja maitotuotteet kotimaisena, niin nämä ongelmatapaukset eivät mua koskisi, mutta enhän minä todellakaan esimerkiksi ravintolaruokailujen suhteen yhtään tiedä mitä suuhuni pistän! Ja monta tuotetta olen itse ostanut pohtimatta alkuperää sen tarkemmin, ja huomaan, että tuotteella ei ole kotimaisuuden kanssa mitään tekemistä.

Toivottavasti moni on mukana tässä haasteessa. Instagramissa oonkin seurannut, että miten kullakin etenee. Laitan itse myös sinne storyyn raporttia lähes päivittäin ja ne on tallennettu profiilin puolelle kohtaan Haaste.

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa

 
Päätin lähteä mukaan seitsemättä kertaa järjestettävään kampajaan, jossa on tarkoitus syödä suomalaista ruokaa maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa, herätellen kuluttajia miettimään ostopäätöksiään tukien kotimaista työllisyyttä ja ruoantuotantoa. Samalla tulee hyvä pointti siitä, että teollisuuden ja ravintoloiden osalta avoimuutta alkuperän suhteen kaivataan rutkasti lisää. 



Alkuajatukseni oli, että koska peruslinjat ovat osaltani kunnossa, haaste ei tuottaisi suurempia murheita. Asiaa tarkemmin mietittyä, todellisia haasteita on tiedossa erityisesti runsaiden ravintolaruokailuiden osalta, karkkien ja limsojen suhteen ja laiskuuden suhteen tiedustella alkuperää silloin, kun sitä ei kerrota. 

Pelkästään jääkaapin sisällöstä löytyi aika paljon tuotteita, jotka eivät haasteteemaan istu...


Sen verran aion mennä tulkinnanvaraisesti, että tuotteet joille ei ole kotimaista korviketta, käytän sitten niinkuin sattuu olemaan saatavilla. Esimerkiksi kahvi menee tähän kategoriaan. Lapset ovat myös niin pieniä, että tällainen kulutuskasvatus ei vielä aukene heille, joten heidän perjantaikarkkivalintansa sujuu ihan vapaasti ja tutut tuotteet ovat käytössä.

Arvostan ruokaa ylipäätään niin paljon, oli sitten minkä maalaista tahansa, että mitään, jo ostettua, en todellakaan heitä roskiin tämän kampanjan takia tai ala niuhottaa valmiiksi katetun aterian edessä. Löysin rantein siis mennään. En oikein ymmärrä sitä, että ruoalla kikkaillaan ylettömästi, ja tehdään jokaisesta suupalasta numero. Isoäitini on elänyt sodan jälkeiset vuodet ja tietää miten arvokasta ihan kaikki ruoka on. Mikään haaste tai kampanja ei sulje sitä ajatusta pois. Tärkeintä on se, että meillä on ruokaa ja sitä ei haaskata.

Kampanjalla on oma Facebook-tapahtuma nimellä Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa.

Raportoin Instagramin storyyn kotimaisuusviikkojeni etenemisestä, joten sinne kannattaa ryykätä kuulolle. Jos osallistut itse kampanjaan, ois kiva seurata Instassa miten homma sujuu, joten laita viestiä, jos osallistut!