 |
| Kuva: Nelonen |
Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohjelmassa huutokauppapariskunta Aki ja Heli Palsanmäki kiertävät ensin autolla ostamassa romuja, sitten tavarat huutokaupataan ja lopuksi ynnätään tuliko plussaa vai miinusta. Ei taidokkaasti leikattuja henkilöhaastatteluja, ei shokkipaljastuksia, ei paljasta pintaa (mitä nyt Aki Palsanmäen käsivarret on esillä hihattomassa puserossa) , eikä juonittelua. Ja kansa rakastaa.
Ei varmasti televisiopomot arvanneet mihin kultasuoneen iskivät Huutokauppakeisaria suunnitellessaan. Sehän se ongelma onkin. Televisioväki ei tunnu tajuavan, että aivan tavallinen on monesti se, mitä me mielellämme katsoisimme. Monella maalaisella, joka ei oikeastaan yhtään halua televisioon, on siellä tuhat kertaa enemmän annettavaa, kuin sillä helsinkiläisellä "media-alalla olevalla", jonka koko elämä on tähdännyt siihen, että pääsisi sinne televisioon.
 |
| Ensimmäinen, toinen ja kolomas kerta! |
Sama ilmiöhän näkyi vuoden 2014 Linnan juhlissa, kun kansa rakastui sotaveteraani Hannes Hynöseen. Mediaväki sai huomata, että se juhlien kirkkain tähti löytyi julkkisväen sijaan sieltä tavallisten vieraiden joukosta. Itsenäisyyspäiväjuhlissa nimittäin on median edustajilla, Yleä lukuun ottamatta, vain yksi mielenkiinnon kohde: no ne julkkikset. Sitten on ne muut vieraat, jotka nyt jostain syystä on juhliin kutsuttu, mutta antaa olla. Siinä jää monta palsanmäkeä ja hynöstä huomaamatta, ja ehkä hyvä niin. Se tavallinen maalainen kun ei kesyynny, vaikka kuinka kameralla osoitettaisiin, vaan tekee ja sanoo, mitä tykkää.
