Olen se, joka ei ala-asteella menestynyt metsävisassa. Se,
joka tunnistaa juuri ja juuri koivun pihlajasta. Se, joka hirvijahdissa talsii
sujuvasti 90 astetta väärään suuntaan. Se, jonka suurin vuosittainen metsäteko
on joulukuusen haku. Olen se, kenen päässä hirvikärpänen saa skorpionin
mittasuhteet. Se, joka hyppää sujuvasti Maaseudun Tulevaisuuden metsäsivujen
ohi ja se, jolla oli juuri metsäkurssin aikana tärkeämpää tekemistä. Ja TADAA,
nyt olen metsänomistaja!
Maatilan kylkiäisenä tulee useasti metsää vähän samaan
tyyliin, kuin ostat mustikkakeittoa, niin saat kylmälaukun kaupan päälle.
Kylmälaukun kanssa on vaan helpompaa, kun tietää mitä sen kanssa tehdään. Metsän
kanssa ei a) tiedä mitä sen kanssa tehdään b) missä se on.
Vanha isäntä kuulostaa ihan kakadulta, kun yrittää jankuttaa
tarvittavista metsänhoidollisista toimenpiteistä. Papukaijan sanoma on se, että
jossain paikassa X täytyis tehdä _no jotain_, hakata? harventaa? mitä lie..
Metsä on mörkö, jonka kimppuun käyminen vaatisi ninjamaisia
otteita. Toistaiseksi olen ajatellut, että kiireellisempiäkin kohteita on.
Metsä kasvaa käsittääkseni hitaasti, mutta kun tarpeeksi vetelehtii, metsä
menee ohi.
On aika poistua mukavuusalueelta. Taistelun lopputulos
tuskin koskaan on allekirjoittanut harppomassa gasellimaisin askelin metsässä, kyykäärmeitä
uhmaten, hirvikärpäsiä hampaiden väliin murskaten, moottorisaha vimmatusti
päristen. Riittävä lopputulos olisi se, että tietäisin noin sinne päin metsän
sijainnin ja tarvittavat toimenpiteet. Savotta se on siinäkin.
 |
Elä ny ihmeesä mee naapureije mettii harventellee ;)
VastaaPoistaSulla on kyllä painavat syyt olla huolissaan. Mulla on vaan yks raja, joka on selvä, ku pläkki, ja se on mun ja vanhan isännän tontin raja :D
PoistaOu nou, mun on ammattilaisena vaikea ymmärtää, miten joku kokee metsän noin vaikeaksi! Äkkiä kurssille sieltä, tai sitten hankit jonkun ammattilaisen henk.koht. Neuvomaan. Metässä on raha hyvässä tallessa, muttei aivan ilman hoitotoimia. Niitä neuvojia saa metsänhoitoyhdistykseltä.
VastaaPoistaMhy:n jäsenmaksua maksaessa tämä tulikin mieleen, että tarttis alkaa nyt tehdä jotain. Ja siks mää tän kirjoitinkin, kun niin moni ei varmasti voi käsittää tätä vaikeusastetta ja sitten jotkut taas pystyy samaistumaan :D
PoistaUkkelin kanssa kävellään keskellä komiaa ehkä jopa ahasta kuusimehtää " Tuossa on naapurin Matin mehtää ja tässä on sitte Pekan mehtää" tokasee ukko. Ja mistähän tämänkin erottaa? Tihrustan ja kurkotan ja nuuhkin...ei mittään käryä..kai ne nuo kakslahkeiset sitte on vaan tietävinnään ku me ei tiijetä. Jätän mehtänhoijon ukolle ihan suosiolla :D Mukana voin olla jos mut pijettään oikialla palstalla. Mut ovi jättää aukollekki syömään puolukoita koiran kanssa :)
VastaaPoistaSanoppa muuta ku asiaa. Perehtymistähän tämä homma vaatis melkolailla. Määki oon keskittyny enemmän siihen makkaranpaistohommaan, ja se ei tunnu lisäävän tietotaitoa :O Melkein pienoismallien rakentelukin kiinnostais enemmän.
PoistaPäädyin tänne blogiin sillain vähän niinkuin vahingossa, mutta niin makean naurun päräykset sain aikaseksi, tämän tekstin luettuani.
VastaaPoistaKuullostaa niin meikäläiseltä kuin olla ja voi. Mieheni onneksi on parempi ja viisaampi näissä jutuissa, joten mittasuhteet pysyvät hyvin metsässä ja minä voin niitä ninjataitojani käyttää vaikka muuhun epänormaaliin toimintaan! :)
Hyvä, että eksyit tänne blogiin niinku meikäläinen lähimetsään. Tervetuloa uudelleen. Metsänhoito jatkuu, joten veikkaan, että mulla on uuttakin kirjoitettavaa :D
Poista