keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Synttärit blogissa: 4 vuotta täyteen!

Aloitin blogin neljä vuotta sitten, aivan törkeän innostuneena ja varmana kyvyistäni, kuten myös täysin epätietoisena siitä, kuinka paljon aikaa vie
a) pieni lapsi
b) toinen pieni lapsi pienellä ikäerolla
c) blogin kirjoittaminen

Alku oli räjähdyksenomainen. Kirjoitukseni maaseudun puolisoille veti blogiin yli 100 000 kävijää ensimmäisenä vuotena.

http://viranomaisenvalvoma.blogspot.com/2014/11/maanviljelijankoneyrittajan-puolisoksi.html






 Sen lisäksi suurta kävijämäärää on kosiskellut  maaseudunlajikuvaukset, ja hieman yllättävinäkin lukijamagneetteina olivat listaukseni parhaimmista ja huonoimmista Tupperware-ostoksista ja traumaattinen tarinani asuntoautoilusta.

Sitten blogissa elettiin enemmän tai vähemmän hiljaiseloa. Muutaman vuoden ajan aivoissani ei vain ollut havaittavissa toimintaa, kuin vain liittyen siihen, että sain pidettyä elossa kaksi pientä lasta. Niitä aikoja en haikaile kaipauksella, mutta pelkään, että joskus vielä aika kultaa muistot. Onneksi voin silloin lukea vanhoja päiväkirjamerkintöjä kuten:

" Tämä elämä on kyllä kiireistä. Ei ehdi ajatellakaan. Tuntuu hullulta muiden elämä, jossa lomaillaan, käydään salilla, katsotaan leffoja jne."
"Anni oli vähän kiukkuinen ja tippui pöydältä taas."

https://www.instagram.com/viranomaisen_valvoma/https://www.facebook.com/viranomaisenvalvoma/Hiljaiselo ei tietenkään tee blogille kauhean hyvää. Sittemmin kävijämäärät ovat tasaantuneet ja nykyään blogissa vierailee muutama tuhat kävijää kuukaudessa. Instagramin puolella olen aktiivisempi, Facebook on jäänyt hieman taustalle.


Blogin tulevat ajat eivät ole järjestelmällisesti suunniteltuja, kuten ei moni muukaan asia elämässäni. Toki tekstejä alkaa taas tulla päästäni ulos. Toisaalta houkuttaisi uudistaa kaikki isolla kädellä. Tässä vuosien varrella on selkiytynyt se, että toivoisin tästä kirjoittamisesta itselleni myös ammattia. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun sanon sen ääneen.



maanantai 12. marraskuuta 2018

Kannusta amatööribloggaajaa estoitta

Blogin kirjoittaminen on välillä hulvatonta ja välillä ihan paskaa. Mukavaa se on silloin, kun teksti tunkee päästä kuin talitintti syksyllä välikatolle. Silloin kun joku todistettavasti on lukenutkin blogiasi, koska harva tätä kuitenkaan ihan itselleen tekee. Silloin kun joku sanoo saaneensa sinulta hyvän vinkin tai vaihtoehtoisesti nauraneensa lantionpohja pettäen.



Paskaa se on silloin, kun aiheita olisi mielessä, mutta ei ehdi keskittyä postauksen lopulliseen työstämiseen. On kuitenkin aika pitkä taival ideasta valmiiksi postaukseksi, jossa on järkevästi rakenneltu teksti ja aihetta edes hatarasti tukevat kuvat. Paskaa se on silloinkin, kun kuvittelee kirjoittaneensa jotakin mielenkiintoista, mutta kukaan ei juurikaan reagoi tuotokseesi ja tajuat sen erinomaisuuden olevan hieman harhaista. Paskassa tarpomista on myös se, että nykymaailmassa täytyisi olla joka tuutissa, jotta olet olemassa. Samalla kun pitäisi keittää riisipuuroa keittiössä, pitäisi postata Instagramiin jotakin upeaa, joka on vain hatarasti totta.

Ja sitten se ehkä vaikein. Et ole mitään, jos sulla ei ole 10 000 Instagram-seuraajaa ja viittä stalkkeria ja blogilla tuhansia lukijoita, jotka aktiivisesti kommentoivat, jakavat ja rummuttavat erinomaisuuttasi. Kun äitikään ei ole lukenut uusimpia postauksiasi, saati sitten puolet Suomen kansasta.

Kriiseilen myös sen kanssa, että kuinka kiinnostavaksi omat ajatukset voi luokitella. Kun loppujen lopuksihan tässä jaetaan enimmäkseen omia ajatuksia, niin kyllä kieltämättä välillä tuntuu, että tämä soopa EI VOI kiinnostaa ihan ketään. Kynnys painaa julkaise-nappia on välillä erittäin konkreettinen.




Koska marginaalisen aihepiirin  amatööriblogin kirjoittajalle ei ilmaannu ilmaislahjoja, palkintoehdokkuuksia ja kutsuja VIP-juhliin, heidän kannustamisensa on meidän tavallisten lukijoiden harteilla. Paras palkinto on, kun annat palautetta, kommentoit, kerrot, että luit, elät mukana ja olet olemassa. Se palaute on polttoainetta yksinäisen kirjoittajan aivoille, se rohkaisu saa julkaisemaan tekstejä, jotka melkein hävettääkin. Juuri kun ajattelit, että miksi minä tätä sontaa tänne kirjoitan, varmasti sukulaiset saa hävetä, niin joku sanoo kaupan kassalla, että oli nauranut ääneen ja huutanut aviomiehenkin lukemaan.



Perästä kuuluu <3


tiistai 6. marraskuuta 2018

Kaikkea ihanaa!

Kärsin syksystä ja olen löytänyt pimeyden kestämiseksi edullisen tavan terapioida itseäni: Joululahjaideoiden bongailu Pinterestistä ja muista medioista. Olen kerännyt tähän jotakin ihan niinkin yksinkertaisella kaavalla, kuin "jotakin ihanaa". Tykkään katsella blogeista ja instasta muiden tekemiä kokoelmia omista ihanuusbongauksista, joten päätin koostaa omatkin, tietoisena siitä, että makuja on monenlaisia.

Tämä ihanien asioiden bongailu on sikäli edullistakin, kun näitä ei osta, niin säästyy rahaa. Joululahjoja rakastan ostaa muille, mutta muiden toiveiden ja haaveiden arvailu on välillä haastavaa.  Joululahjoina siksi palvelulahjakortit ovat usein luotettava ja kansantaloudellinen valinta.



Työmiehen/-naisen lahjaideoita:
Kuvassa: Elektroniset lämpökäsineet (karkkainen.com): Näiden nimeen moni vannoo. Itsellä ei vielä ole, koska "talvella kärsitään ja piste", mutta voisiko elämänsä tehdä mukavaksi?
QuietOn- aktiiviset vastamelukorvatulpat. Mielenkiintoinen kotimainen innovaatio, voisi olla aika kätevät!
Milwaukeen akkukäyttöinen rasvaprässi: Pitkään elettiin ilman tätä ja nyt ei enää menis päivääkään. Paatuneimmankin "vanhassa vara parempi"-jäärän käsiin tämä sattuu, kun täytyy alkaa koneita rasvata.
Makitan akkukäyttöinen kahvinkeitin: Ai hitsi, kahvihullulle tämä ois aika mainio. 


Pinkki on paras:
Ted Bakerin penaali (Zalando): No Ted Bakerilla ei mun mielestä voi mennä vikaan, ei millään.
Aikuisten Ystäväkirjasta on tullut jokin aika sitten uusi painos. Sarkastisuus lupaa hyvää.
Pinkki uistinpakki (Motonet): Aika ihana, sellaisellekin, jolla tarve järjestellä esim. ompelu- tai askartelutarvikkeita.
Ted Bakerin kännykkäkuoret (Zalando): Bling bling kännykänkuorissa tuo joka päivään ihanuutta

Harakalle joululahjaideoita: 
Toisille metallin hohde vaan saa silmät kiilumaan. 
Rannesykemittari Suunnolta (Keskinen) 
Ihana kimalteleva osoitekirja meille muinaisille ihmisille, joiden osoitteet ovat kirjassa, eikä missään sähköisessä höpöhöpö-paikassa. (Paper Shop, Helsinki)
Nämä Polaroid-kamerat vaan on niin ihania! 
Mountain horsen kimalteleva tupsupipo, ihana! (Mountain Horse)


Hevosnaisen suurimmat haaveet
"Haaveissa vainko oot mun"
Avantin lana ratsastuspohjien muokkaamiseen olis täydellinen (avant.fi)
NoShout-systeemillä valmentajan ei tarvi HUUTAAA, vaan ohjeet tulevat kätevästi korvanappiin ja luovat transsinomaisen tilan. (noshout.fi)
Kellfrin puomivaunu ois kätevä. 
Ultimaattinen haave ulkona ratsastavalle: Kentän laidalle peili! Verstaalta.fi:llä näyttäisi olevan.  


Kerro mitä mieltä olit, bongasitko mitään kivaa ja minkälaisia koosteita voisit katsellakin.  


sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Kompostori tuli taloon

Kokemukseni kompostoreista on yläasteen kotitaloustunneilta, jolloin haisevaan kompostiin biojätteitä viedessä päätin, että semmoista sonta-astiaa en ikinä halua tänne löyhkäämään ja rottia kosiskelemaan. Mutta. Nyt olen kääntänyt takkia ja ostaa täräyttänyt kompostorin, tarkemmin sanottuna Biolanin pikakompostori 220eco:n.

Prosessihan lähti liikkeelle siitä, että kuntaamme tuli hartaan odotuksen jälkeen muovinkeräyspiste, jonne aloin toimittamaan muovijätteet. Koska kierrätän lasin, metallin, kartonkijätteet, palavat jätteet, paperin ja nyt muovin, sekajäteastian sisältö alkoi olla 95%:sti biojätettä, jota meillä tulee hävettävän paljon. Biojätettähän ei saisi oikeasti laittaa tuohon ns. sekajäteastiaan, joten tämä systeemi nyt ei oikein toiminut. Sain vinkin lämpökompostorista, jolla voi kompostoida ympäri vuoden ja koska yllättävän monelta tuttavaltani kompostori löytyi, päätin, että tätä härkää tartutaan nyt sarvista.

Vertailin kompostoreja netissä ja päädyin Biolanin malliin sen saamien arvostelun perusteella. Siitä oli myös kaikki tarvittava info saatavilla. Näin kattavaa pohjatyötä en muuten ole tehnyt yhdenkään konekaupan kohdalla, mikä tietenkin on hieman arveluttavaa, mutta näin vakava takinkääntö vaatii perehtyneisyyttä. 




Nyt tässä sitten eletään jännittäviä aikoja, kun selviää voiko kompostorin käyttöä aloittaa talvella ilman jäätymistä ja miten paljon huolta ja rakkautta tämä vaatii. Jännittävin mielin ajattelin huomenna tehdä ensimmäisen jätesiirron kompostorin kitaan. Raportoin jahka alkuinnostus on hieman haihtunut ja voin realistisesti arvioida tilanteemme. Siihen saakka nautin alkuhuumasta, johon realismi ei ulotu.

perjantai 19. lokakuuta 2018

Kepparitalli DIY kuormalavasta

Tässä esittelyssä ihana kepparitallimme. Tällä hetkellä tallissa kapasiteetti paukkuu, kun eläinmäärä on lähes triplaantunut, mutta sopu sijaa antaa ja tarvittaessa osa on laitumella.

Kepparitalli on rakennettu kuormalavasta. Katto on tehty laudanpätkistä  ja vanerista, ja vaneri on päällystetty kattohuovan palasella. Listoitimme katon vielä, kun sattui olemaan listaa saatavilla. Valot toimivat ajastimella ja saavat virran paristoista.




Tässä vielä työn alla. Maalaamalla saa siistin näköisen.
Keppari-innostus on meillä täydessä vaiheessa. Ulos ollaan tehty harjanvarsista estepuomeja, tolpista on syntynyt yksi protortyyppi-pari, jota vielä kehitellään käytännöllisempään suuntaan. Kepparitallia suosittelen jokaiselle, jolla alkaa hevosia juoksennella siellä täällä: Talliin on iltaisin näppärä kerätä lauma talteen ja siellä pystyy odottamaan ne, joilla ei ole ratsastuspäivä juuri sillä hetkellä.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Kuinka hyvä naapuri olet-testi


Oletko varastanut naapurisi ateriapalveluruokaa?
a) Kyllä
b) En muistaakseni
c) Varastaisin, jos sellainen mahdollisuus olisi olemassa

Poltatko säännöllisesti roskia pihalla
a) Luonnollisesti
b) Naapurin puolella
c) Eikö se ole kiellettyä?

Oletko varastanut joulukuusta naapurisi tontilta
a) Kyllä
b) Sopivaa ei löytynyt
c) Ei sillä kasva edes kuuset

Teetkö naapurillesi välillä pieniä palveluksia
a) En mielellään, mutta varastelemme toistemme tavaroita melko säännöllisesti
b) Mikä on pieni palvelus?
c) Totta kait, kyllä sekin sitten vastapalvelukseksi joskus auttaa, paitsi etten keksi mitään mihin siltä apua kaipaisin.

Onko naapurisi koskaan tehnyt sinusta valitusta?
a) Kyllä
b) Koirat haukkuu ja karavaani kulkee
c) Oisko sillä voinut olla jotain tekemistä sen ympäristötarkastuksen kanssa?

Kuva Maanmittauslaitoksen omaisuutta, ja sinne voikin olla yhteydessä, jos on tarvis elvyttää naapuruussuhteita
Eniten a-vastauksia: Teillä vaikuttaa olevan mukavan mutkattomat välit. Jatka samaan malliin.
Eniten b-vastauksia: Olet naapuruuden keskiluokkaa, vähän väritön ja mauton, mutta ison tontin avulla selviät kyllä.
Eniten c-vastauksia: Sopisit mukautuvuutesi avulla asumaan vaikka taajamaan, mutta harkitse nyt vielä. Tilanne ei koskaan ole niin epätoivoinen.

tiistai 16. lokakuuta 2018

Lelunsyöjälaatikko


Lanseerasin meille uuden siivousmetodin, lelunsyöjälaatikon. Jälkikasvu on tässä talossa tullut vahvasti äitiinsä, joten tavaroiden kerääminen ja järjestyksen ylläpito tuntuu olevan jokseenkin vastatuulessa. Lelunsyöjälaatikkoon päätyy sellaiset tavarat, jotka ovat jääneet siivouskehotuksista huolimatta lattialle lojumaan ja minun poimittavikseni. Laatikkoon päätyneet lelut pystyy lunastamaan takaisin toteuttamalla arvontapussin antamia tehtäviä.


Tämä on siinä mielessä reilumpi systeemi, kuin roskiin laittamisella uhkailu, koska en kuitenkaan raski nakata tavaroita roskiin, ja lelujen roskiin laittaminen olisi turhan lopullinen rangaistus suhteellisen pienestä rikkeestä. Tässä oman erheensä voi korjata. Samalla näen mitkä tavarat tulevat lunastetuksi missäkin ajassa eli ovat tärkeimpiä. Pidemmän lunastusajan roippeita voi sitten vaikkapa myydä kirpparilla.

Tehtävälappusissa on simppeleitä avustustehtäviä, kuten
- Järjestele eteisessä kengät
- Vaihda Limpulle (koira) puhdas vesi
- Järjestele oman huoneen kirjahylly
- Pyyhi ruokapöytä luutulla
- ja tietysti BONUSTEHTÄVIÄ, kuten "Ilahduta koko perhettä".

Nyt vain ei puutu kuin allekirjoittaneelle suunnattu romunsyöjävaihtolava. Se olisi ihana!