Maalainen kävi kaupungissa

Tänään ohjelmassa oli vierailu keskikaupungilla. Toisin kuin oikein puhdasveriset maalaiset, en jättänyt autoa parkkiin marketeille, enkä linja-autoasemalla, vaan ajoin reippaasti aivan ydinkeskustaan parkkihalliin. Ainut moka mulle sattui siinä vaiheessa, kun oltiin jo Stockmannilla, niin seuralaiseni totesi, että "Rapiset niinkuin mummot". Syyksi paljastui alkeellinen maalaistollomoka eli olin unohtanut nastakengät jalkaani. Meillä kotona kun ei vielä ole lämmitettyä pihakujaa.

Kunnon maalainen on liikkeellä ajoissa, joten jouduin pariinkin otteeseen roikkumaan rivassa, kun liikkeet aukesivat vasta klo 10 ja klo 11. Sonerakaupassa käytiin tutunoloinen keskustelu:
Myyjä: "Mites nuo nettiliittymäasiat? Laajakaista on käytössä?"
Minä: "Ei meille saa laajakaistaa. DNA:n mokkula on, eikä sitä voi vaihtaa, kun se on ainut, joka siellä toimii."
Myyjä: "Limingassa? Kyllä siellä toimii meidän 4G-verkko." 
Kotona sohvalla puhelinta selatessa (Soneran liittymällä) jymähdin jälleen GPRS-yhteyteen ja ajattelin lämmöllä Sonerakaupan poikaa. Kyllä hänkin vielä oppii, että elämä nyt ei vaan ole sitä, mitä se siellä koneella näyttää <3

Sain vielä sellaisen muinaismuiston, että en uskonut niitä enää olevankaan: Puhelinluettelon yhteytietojen päivitys-puhelun. Tämä kettu vaan on niin valveutunut, ettei haksahda noin helppoon. Ennen kuin päästiin kovin pitkälle, tiedustelin, että tämä tietojen päivitys ei mahda olla ilmainen. "Se on vain sen 77,90 euroa vuodessa.." Kerroin hänelle, että minusta se olisi kohteliasta mainita. Pari kertaa vanhan isännän aikaan näitä laskuja on nimittäin ihan oikeasti joutunut selvittelemään. En edes tajua, että puhelinluettelo on vielä olemassa. Se taitaa markkinointitehokkuudeltaan olla sama asia, kuin tarjoaisin 77,90 eurolla/v kaiverruttavani nimesi kiveen tuossa 86-tien varrella.