keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Äitiys on moniottelua

Kun maatalousyrittäjä pissii raskaustestiin kaksi viivaa, alkaa soveltamisen aikakausi. Prosessissa joutuvat venymään muutkin, kuin mahanahka. Tuleva aika on täynnä itsensä ylittämistä, raastavaa epävarmuutta ja jatkuvasti se onnistumisen tunne, että "Me selvittiin kumminkin!".


Kun neuvolassa hieman harmiteltiin, ettei isä pidä isyyslomaa, vanha emäntä lohdutti, ettei nykyneuvola ehkä tunne maatalon isyyttä ja äitiyttä. Vaikka isyys on muuttunut osallistuvampaan suuntaan, maataloissa pakostakin eletään erilailla. Kun lapsi syntyy keskelle sesonkia (kylvöt, puinnit, auraus, rehunteko jne.), on selvää, että isä joutuu venymään omalta osaltaan, ja keskittymään pakollisten töiden hoitamiseen, jolloin isyyteen panostamisesta joutuu tahtomattaan tinkimään.


Päiväunet maistuu hallissakin.
Samalla maatalon naisen rooli on suuri ja itsenäinen. Äiti saa olla isä ja äiti, pappi ja lukkari. Äitiys on moniottelua, jossa maaliviiva ei mahdu vielä horisonttiin. Jalalla sitteriä heiluttaen pystyy hyvin maksamaan laskuja ja tekemään tukihakemuksia. Heikommuutta joutuu tuntemaan siinä, ettei pysty aivan antaumuksella omistautumaan äitiydelle. Vauvauintiin ei joudettu ja neuvolaan rynnätään yleensä tyylikkäästi myöhässä. Ja näiden ryntäilyjen välissä mietin, että pellollakin pitäis olla. 

Maatalon lapsi joutuu useimmiten jo pienenä työmaalle. Turvakaukalon saa onneksi traktoriin kiinni ja siellä on hyvä ottaa päikkärit. Turvallista lapsen rutiinia se kait on ainainen lähteminenkin.. 

Isovanhemmat venyvät myös olemalla lähes ympärivuorokautisessa hoitovalmiudessa, valmiina säntäämään noutamaan muksut hoitoonsa määrittelemättömäksi (poutaiseksi) ajaksi. 

Mutta sen lisäksi, että elämä on parempaa kuin koskaan, viljelijä kohtaa epätavallisen, mutta mukavan mullistuksen. Pirttiviljely on nimittäin ainut viljelymuoto, josta seuraa useaksi kuukaudeksi säännöllinen kuukausitulo.

Muuta aiheeseen liittyvää: 

http://viranomaisenvalvoma.blogspot.fi/2015/05/kun-on-niin-kiire-ettei-ehdi.html

4 kommenttia:

  1. Niin. Sen isyyspäivärahan voi hakea Kelalta, vaikkei sitä lomaa koskaan tullut pidetyksi. Melkein traktoria parempi päivähoitopaikka on puimuri; sillon kun ajetaan tasaisia peltoja voi aika pienikin nököttää lattialla kattelemassa hommia. Ja nykäistä välillä tyhjennysvivusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puintiaikana ollaan muuten lirissä, koska meillä on kopiton, ulkoilmapuimuri :O

      Poista
  2. Alkutalvesta odotellaan myös pamahdusta. Ja miettinyt olen MITEN kaikki siten onnistuu. Lomittaja ei ole tulossa hätiin, eikä kukaan muukaan, eli laitokselta vauva kainalossa suoraan navettaan tyylillä niinkuin ennenmuinoin (sillä isäntä auraamassa 24/7) se siitä isyyslomasta juu. Olenkin naureskellut myös sitä "äitiyslomaa" . Mutta miten sen kaukalon saa sinne traktoriin kiinni??? Toukotöitä ajatellen, ja niin, totta, onpahan vähäksi aikaa säännöllinen tulo :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellä oli kovat kuvitelmat, että vauvan kanssa pystyy tehdä monenlaista, mutta putosin aluksi aika kovaa ja korkealta. Alkuaikoina ei mitään muuta osannut/ehtinyt/pystynyt tehdä, kuin olla vauvan kanssa. Sittemmin on onneksi helpottanut, mutta aikaa se vei. Ja tuo aurausaika oli raskas. Koko ajan kuitenkin helpottaa ja oon oppinut soveltamaan. Lapsi on onneksi oppinut tulemaan matkassa, eli nukkuu autossa pätkiä, eikä hermostu, vaikka uni keskeytyisikin, pystyy olemaan vieraampien hoidettavana jne.

      Mikset palkkais lomittajaa? Mää palkkasin itse valitsemani lomittajan, yksityisen lomitustoimiston kautta. Oli tosi näppärä homma ja sain mieluisan tekijän. Se oli vaan yllätys, ettei kasvinviljelytilalla saanutkaan lomittajaa, kuin pakollisiin peltotöihin, eli puintiin ja kyntöön. Pienet märyt pääsi Melan virkailijalle, kun tämä selvisi ja tajusin, että kuka nämä kaikki työt tekee. Tosin mulla on lisäksi vakituinen työntekijäkin, jota ilman tämä homma ei pyöris päivääkään.

      Uudessa Valtrassa on vänkärin penkissä turvavyö, joten sillä saa kiinni. Vanhemmassa mallissa on vaan kapea penkki, mutta suunnittelin, että ois hätätilassa vetänyt kuormaliinalla kopan kiinni. Mutta nyt on matkustanut tuolla uudemman kyydissä, kuka sillä ikinä on ajanutkaan. Pitkiä aikoja ei jaksa olla, mutta yhden syönnin välin kyllä.

      Poista

Anna paukkua